Maistettu: Cerquetta Frascati Superiore 2007
Rooman ympäristössä ei juurikaan tuoteta laatuviiniä, vaikka Ikuinen kaupunki lienee Milanon jälkeen saapasmaan suurin laatuviinien kulauttaja. Poikkeuksen muodostaa puolentunnin junamatkan päässä kaupungista sijaitseva Frascatin kylä, joka seisoo kukkulan päällä aikaa uhmaten muistutuksena siitä, että maaseudun romanttinen, kaunis ja pystyynkuollut tunnelma voi ulottua likipitäen suurkaupungin porteille saakka.
Frascati ylitti tovi sitten kansainvälisen uutiskynnyksen epäonnistuneiden putkiliitäntöjen seurauksena, joiden ansiosta erään alueen kylän suihkulähde suihkutti asukkaittensa riemuksi viiniä!
Lasissa on Alkon perusvalikoiman Frascateista toinen, Cerquetta Frascati Superiore (8,20€), joka valitettavasti haihduttaa myönteiset mielikuvat Frascatista nopeammin kuin tulipalo konkurssikypsän kapakan tilitiedot.
Cerquettan väri on oljenkeltainen, sen tuoksussa on vahaista vihreää omenaa, joka peittyy lähes kokonaan soraisuuden ja lyijyvaipan alle. Ajattele vanhojen kolikoiden käsiin jättämää metallista tuoksua ja yhdistä siihen kypsä omena, niin tiedät mistä jäät paitsi, jos noudatat Pirun suositusta olla ostamatta tätä viiniä.
Rautakankea on tarjolla myös viinin pirteähappoisessa maussa, mitä loppumaun karvaus korostaa. Hedelmää on kuitenkin miellyttävän paljon ja se on kypsää. Jos makua hallitseva kolikkotemppu poistettaisiin kuvasta, kyseessä olisi todennäköisesti nautittava viini, mutta jotta tähän ajatukseen voisi päätyä, tulisi uppoutua niin syvälle jossittelun suohon, että erään europarlamentikon kontrafaktualiseen spekulaatioon perustuva väitöskirjakin alkaisi tuntua relevantilta julkaisulta. Frascati kasvaa tuliperäisellä maalla, joten kyseessä on huutomerkin lailla esiin pomppaava esimerkki terroirin ilmenemisestä lasissa. Tällä kertaa tulivuorta olisi voinut olla hiukan Pompeiin kohtaloa kohtuullisemmissa määrissä. Kerro jos olet testannut viinin ja saanut eriävän kokemuksen.
Mikä: Valkoviini ikuisen kaupungin kupeesta, joka ei ole roomalaisen triumfin arvoinen tai tee kunniaa Frascatin pirteille valkoviineille
Kenelle: Kolikoihin kyllästyneelle numismaatikolle
Kenelle ei: Valkoviinin ystävälle, joka arvostaa raikkautta tai juotavuutta
Hinta vs. Laatu:
Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta 
Kerron nyt kuitenkin, vaikkei mielipide eroakaan: oli minunkin suussani hämmästyttävän epämiellyttävä viini – Muistiinpanoista: karvaan yrttinen, rautaisia naatteja, pilaantuneita hedelmiä, kumia.. Meinasin ostaa toisen pullon nähdäkseni olisiko jo nauttimassani ollut jokin vika, mutten sitten viitsinyt. Ilmeisen hyvä niin.
Varsin hyvä tietää, ettei kyseessä ole ollut maanantaipullo. Iskisi morkkis jos kävisi ilmi että on lyönyt vammautunutta viiniä kuin vierasta sikaa. Kiitos kommentista, pilaantuneet hedelmät ovat mainio lisä viinin rötöslistaan, johon sopisivat myös maatuvat juurekset ja rikki.