Ruokahuijaus Atrian tyyliin

Kyllä meitä suomalaisia taas viedään. Kesän ollessa jo kulman takana on einestehdas Atria käynnistänyt uuden mainoskampanjan. Yritys on kehittänyt helsinkiläisen mainostoimiston kanssa täsmäaseen, jonka on tarkoitus upota grillikansaan kuin mökkitikka lahonneeseen ladon seinään. Kyseessä on mainoshahmo nimeltään Myrskylän kyläkauppias, joka lienee Atrialle yhtä todellinen kuin hammaskeiju Pepsodentille.

Mainoksessa käsityöläisperinteitä henkivässä putiikissa työskentelevä kyläkauppias jakelee lemmenvinkkejä nuorelle pojankoltiaiselle. Hän kaivaa tuoretuotteiden keskeltä Atrian vakuumipakattua teollisuuslihaa, ja kehottaa nuorukaista grillaamaan sitä mielitietylleen. Voi puhtaan suomalaisen maaseudun rauhaa ja nuorta lempeä!

Mutta miltä kuulostavat maustamattoman(!) porsaan paistin stabilointiaineet E450 (natriumdifosfaatti, fosforihappoa), E451 (myös fosforihappoa) sekä E415 (ksantaanikumi, valmistettu bakteerikäymisen avulla sokerista)? Ota porsasta marinaadilla, niin lisäaineiden määrä on 11 (ne muodostanevat tuotteen painosta yli kolmanneksen ja sisältävät kohtuullisen määrän ällöttävyyksiä).

Päivän kuuma peruna on tämä: missä kulkee totuuden muuntelun ja valehtelun välinen raja, jos teollisesti prosessoitua muonaa mainostetaan näin harhaanjohtavilla mielikuvilla? Riittääkö markkinoinnin ja todellisuuden väliseksi sillaksi ajatus siitä, että esimerkiksi Saarioisen einestalon ruoka todella on äitien valmistamaa, koska enemmistö tuotantolaitosten työvoimasta on matalapalkattuja naisia, joilla saattaa olla lapsia? Ainakin se riittää voittamaan mainosalan palkintoja.

Kosmetiikkateollisuuden katteettomien lupausten ja elintarvikemarkkinoinnin ainoa ero on siinä, etteivät ruokamainoksia katsovat äkkää tulevansa huijatuiksi. Olemmeko me kuluttajat näin typeriä vuonna 2009?