Vino Nobile de Montepulcianoa lasiin? Eipä taida jaksaa

Koska minulla ei ole yhtikäs mitään asiaa, kysyn mieluummin kysymyksen. Oletko koskaan maistanut todella hyvää Vino Nobile de Montepulcianoa? Sellaista, joka pistää sukat pyörimään jaloissa kysymättä lupia ja kirvoittaa selkäpiissä väristykset valuessaan nielua pitkin kohti vatsalaukkua. Minä en ole.

Nobilet näyttäytyvät viinimaailman suurina keskinkertaisuuksina. Pidän varsin mahdollisena, että olen väärässä änkyrän mielipiteeni kanssa, mutta asianlaidan uskominen olisi totuuden nimissä helpompaa, ellei Piatro del Diavolo 2004 (16,93€) pelaisi auliaasti pussiini todistusaineiston muodossa.

Viini luistelee pehmeänä läpi paletin olematta kuitenkaan ryhditön. Se ei ole maultaan pitkä eikä lyhyt. Se ei varsinaisesti maistu Italialta, mutta ei oikeastaan miltään muultakaan maalta. Se ei maistu erityisen hyvältä, mutta ei myöskään lainkaan pahalta. Korkeintaan ennalta-arvattavalta ja hivenen kyllästyttävältä. Ymmärrätte, jos sanon, että kyseessä on kertakaikkisen raivostuttava viini, jonka juon viimeiseen pisaraan viihdytettynä vailla kyllääntymistä.

Kukaties viinin paholaiseen viittaava nimi vihjaa salakavaluudesta: luulen nimittäin hetkittäin juovani hyvää viiniä, mutta havahdun kulaus toisensa jälkeen siihen, että vedän itseäni höplästä.

+++/+++++