Siirry sisältöön

Hapankaali nahkahousuissa – Valdifalco Morellino di Scansano 2006 (14,99€)

Nyt on sitten tämäkin koettu, kiitos toskanalaisen Valdifalco Morellino di Scansanon 2006 (14,99€).

Jos haluat tietää miltä hapankaali tuoksuu hikisten nahkahousujen läpi nuuhkuteltuna, kaada lasiisi Valdifalco Morellino di Scansanoa vuodelta 2006. Kyseisellä viinilä on tuoksu, joka on samaan aikaan rivo ja säädytön. Kuin Münchenilaisen bierstuben ylipainoinen omistaja, joka hässii Gertrudia Oktoberfestin jälkihöyryissä.

Kyseessä on erikoisin tuoksu sitten parin vuoden takaisen Alto Adigen Chardonnayn, jonka ristin kuulantyöntäjän hikiseksi kainaloksi. Mitä tulee Valdifalcon makuun, se on sekä samaa että eri maata kuin roisinpuoleinen tuoksu. Vaikka runsaista tertiäärisistä aromeista ei varsinaisesti päästäkään eroon, Baijerilaisen painajaisen voi silti siirtää ei-toivottujen muistojen lukittuun lokeroon ja hukata avaimen. Maku on nimittäin yllättävän raikas, muikean hapankirsikkainen, kohtuullisen tamminen ja varsin tanniininen. Nokan hapankaali artikuloituu makumaailmassa enemmän Burgundeille tyypillisenä herkkusienimäisyytenä ja mikä oudointa, chipsien lisukkeena vedettävänä kermaviilidippinä. Tarjolla on siten snadisti laktinen kokemus lievällä aromivahvenneviballa, mikä ei jostain syystä pistä Pirua yökkäämään.

Tämä viini ei missään tapauksessa ansaitse osakseen tyylipisteiden ryöppyä, mutta persoonallisuutta sillä on vaikka muille jakaa. Maiston samaisen 2006:n reilu vuosi sitten, jolloin viini oli robustissa tanniinisuudessaan ja lievässä sulkeutuneisuudessaan varsin toisenlainen. Onko kyse yksittäisestä pullosta vai onko Valdifalco yksinkertaisesti viini, joka kehittyy kuten viinien parhaimmisto, mutta kauhistuttavalla tavalla väärin. Mene ja tiedä. Koska olen härski jätkä, juon tämänkin pullon loppuun huomenna. Mitä tahansa paitsi stimulanssin puutetta, toteaa elämysnälkäinen Viinipiru nenästään kiinni pidellen.

++++/+++++

2 Comments Post a comment
  1. Aave #

    Eikös tämän Valdifalcon tuottaja Loacker ole lähtöisin Alto Adigesta, kuten tuo hikichardonnaykin. Ehkä siksi moinen häpeämättömän säädytön meno. Ja biodynaamiset riitit vielä hämmentämään soppaa entisestään. Täytyypä maistaa.

    10 helmikuun, 2010
  2. Viinipiru #

    Vuorokauden lepuutus hoiti löyhkän. Nyt lasissa on viini, jossa on hedelmän puhtautta, moniulotteisuutta ja jotain, mitä kutsun kaistanleveydeksi, koska en parempaakaan keksi.

    Hain pari pulloa lisää.

    10 helmikuun, 2010

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: