Alkoholikielteisyydestä vol 2

Tähän väliin vähän sosiologista pohdiskelua vallan luonteesta mahdollisimman selkokielisessä muodossa. Koeta kestää!

Jos yksilötason valtaa siirretään valtiolle, yksilön vastuu liukenee yhteismitallisesti, koska valta ja vastuu ovat siamilaisia kaksosia. Jos hallussasi on valta valita vapaasti, kannat valinnastasi täyden vastuun. Jos et voi valita vapaasti, et kanna valinnastasi täyttä vastuuta. Siksi valvontakamerat eivät lopeta varastelua.

Kotimaisessa alkoholipolitiikassa yksilön vapausoikeuksia tuntuvasti rajoittava valtio joutuu kantamaan vallan mukana saapuvan vastuun, mikä näkyy Alkon toiminnassa ylikorostuneena vastuullisuutena.

Tällä on seuraamuksia. Alkoholilla läträäminen näyttäytyy pyrkimyksenä uudelleenneuvotella yksilöiden ja valtion kurintäytteistä suhdetta, kapinana, jolloin vastuuttomasta ördäyksestä tulee vastarinnan ja vapauden symboli.

Siksi dokaaminen on Suomessa jonkinmoinen eeppinen sankariteko, joka vertautuu miehekkyydessä melkein singolla ampumiseen, etenkin jos lopussa tulee nukkumatti. Ei ihme että porttikongeissa haisee kusi.

Alkoholipolitiikan vinkkelistä sopii kysyä haluammeko tukea tällaista kulttuuria ylläpitämällä valtion monopolia, jos se tarkoittaa samalla viinan demonisointia ja sitä, että vastuu valuu aikuisen päältä kuin vesi hanhen selästä?