Toscanan teurastaja
Vierailin viikon alussa Toscanassa Zoninin kutsumana. Reissu kulki nimellä Gastronomy Experience ja sisälsi Castello d’Alboltan ja Rocca di Montemassin viinitilojen lisäksi liudan ruoka-aiheisia iloitteluita. Lupasin kuvamateriaalia pahimmista ylilyönneistä ja roistomaisimmista rimanalituksista. Niitä saatiin.
Dario Cecchini A.K.A. Panzanon teurastaja on elävä legenda. Kun kylän chianti classico -tuottajat matkustavat Isoon omenaan esittelemään viinejään, Darion nimi lukee mainoksessa kaksi kertaa suuremmilla kirjaimilla kuin chianti classicon. Dario osaa ottaa vieraansa vastaan: hän luukuttaa AC/DC:tä, kaataa juomalasit täpötäyteen halpaa punaviiniä ja nakkaa olalleen kymmeniä kiloja painavan naudan jalan.
Vierailu Darion luona oli kukaties pahin ekologinen ylilyönti, johon olen osallistunut gastronomian saralla. Huippulaadukasta nautaa kertyi per naama lähemmäs kilo ja kun ilmoitin olevani täynnä, Darion veli Dante täytti lautaseni salaa Bistecca Fiorentinalla.
Ajattele ravintolailtaa, jonka aikana syöt ensin carpaccion, sitten t-luupihvin ja päälle vielä porterhousesteakin. Kerro tämä kahdella niin ymmärrät mistä on kyse. To beef or not to beef, kuten Dario asian ilmaisi, se jääkööt jokaisen omaksi valinnaksi.
Moiseen mässäilyyn voi sortua huoletta kerran, mutta pelkkä ajatus rikoksen toistamisesta tuntuu liki karmaisevalta, sillä ähkyilystä on kulunut vasta kolme päivää ja liha alkaa vasta pikkuhiljaa sulamaan. Jos satut olemaan Greve in Chiantissa, Panzanon kylässä, kukaties paikkaan kannattaa kurkistaa oven raosta…
Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta 
Tollasta määrää lihaa en pysty syömään, mutta arvostan asennetta, sekä bloggarin että erityisesti Teurastajan. Olen kerran kokeillut, joten lopun varovainen ovestakurkistus on turha. Viimeistään isäntä kiskoo sinut sisään, kaataa sen halvan punkun ja koska paikka on täysi, viittaa tarjoilupöytään, josta voi napostella kaikkea mukavaa. Kun vatsa oli lounaalta täysi, piti listasta tarkistaa, ettei kai tähän nyt se pihvi enää kuulu.
Korkea elämänlaatu Toscanassa, sanoisin. En ihmettele, että monet sinne haikailevat eläkepäivien viettoon. Kauniita maisemia, mukavia ihmisiä ja hyvää ruokaa. Perusjutut kuosissa.