Raipalla rapajuopoksi – Mitä Iranin esimerkki opettaa?

”Näin toimii alkoholin totaalikielto – Iranissa enemmän juoppoja kuin Venäjällä” kertoo Verkkouutiset. 

Alkoholinjuonti on Iranissa rangaistava rikos. Lain mukaan siitä saa 80 raipaniskua. Kolmas tuomio saattaa tarkoittaa kuolemantuomiota. Silti maassa on enemmän alkoholiongelmaisia kuin Venäjällä, Saksassa, Suomessa tai Isossa Britanniassa. Kuulostaako uskomattomalta? Tämä kaikki on itseasiassa hyvin järkeenkäyvää. Selitän mistä on kyse, mutta ensin huudetaan ministeri paikalle.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen, kuuletko?

Kuripolitiikka ei ole vähentänyt Iranin alkoholiongelmia, vaan lisännyt niitä, koska kielletty hedelmä on hedelmistä makein.

Iranissa näyttää käyneen melko samalla tavalla kuten Suomessa vuosina 1919 – 1932, jolloin alkoholin myyminen oli laitonta. Tuolloin suomalaiset alkoivat juomaan enemmän alkoholia ja siirtyivät perinteisestä oluesta tiukkaan viinaan. Tähän oli käytännölliset syyt: laiton pullo kirkasta mahtui povitaskuun paremmin kuin sixpack bisseä. Viinapullo oli syytä tyhjentää rivakasta, ettei poliisille jäänyt todisteita ja kun kerran rikottiin lakia, otettiin kunnolla. Kansallinen kännäämiseen taipuva juomatapa kehittyi kieltolain vuoksi.

Se oli tyyppiesimerkki itsensä toteuttaneesta profetiasta. Kieltolakia oli perusteltu Venäjän tsaarille suomalaisten erityisluonteella. Venäläiset joivat enemmän kuin suomalaiset, joten lain lobbaajat käsittivät, että tsaari tuskin suostuisi kieltämään alkoholia Suomessa, joka oli kuitenkin Venäjän imperiumin sivistynein osa. Tarvittiin erityisiä apuvälineitä. Aloitetta varten raittiuslobbarit kehittivät idean viinapirusta, jonka väitettiin ottavan humalaisen suomalaisen valtaansa. Kuinka todellisesta kristillisestä demonista oli raittiusliikkeelle kyse, ei ole minulle selvää, mutta on syytä huomata, että raittiusliike versosi hurmoshenkisestä kristillisyydestä. Tsaari ei niellyt koukkua. Me itse nielimme.

Tuosta paholaisesta juontuu blogini hirtehinen nimi. Temppu haki hävyttömyydessä vertaansa, sillä Suomessa kulutettiin 1900-luvun alussa vähemmän alkoholia kuin missään maailman maassa, jossa kulutusta tilastoitiin! Väitteet jäivät kuitenkin elämään omaa elämäänsä ja niitä toistettiin valtion suulla niin kauan, että niihin alettiin yleisesti uskoa.

Näitä mätiä kiellettyjä hedelmiä syötetään meille tänäkin päivänä, milloin poliitikkojen, milloin ryvettyneen lehdistön, milloin THL:n asiantuntijoiden toimesta. Vääristyneen politiikan hinta on kova. Se maksetaan muun muassa menetettyinä henkinä.

Asetelma on niin ymmärrettävä, että se tekee kipeää.
1.) Iranissa alkoholista saa tuomion, mutta siellä on silti enemmän rapajuoppoja kuin Suomessa.
2.) Suomessa alkoholi on laillista, mutta sitä pyritään kontrolloimaan tiukasti, minkä vuoksi Suomessa on enemmän rapajuoppoja kuin Italiassa.
3.) Italiassa alkoholia saa ostaa minkä vahvuisena mistä tahansa mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Italiassa ei näe kaduilla humalaisia, eikä alkoholia koeta yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.