Vanha tuttu

Kun aikoinaan sain idean viiniblogin perustamisesta, tarkalleen 327 postia sitten, pohdin, minkä nimen antaisin syntymättömälle blogille. Vaikka en varsinaisesti tiennyt mitä olin tekemässä, tiesin, että ensimmäinen postini tulisi käsittelemään tavalla tai toisella samppanjaa. Kokonaisuutena ajatus viineistä kirjoittamisesta oli silti varsin hähmäinen, joten en keksinyt miksi aivopieruani nimittäisin.

Eräissä kantakaupungin liikennevaloissa kävelin melkein raitiovaunun alle, ja sain mielestäni mainion idean. Mitäpä jos kutsuisin blogiani lyhyesti ja ytimekkäästi viiniblogiksi? Tuumasta toimeen. Kotiin päästyäni pystytin WordPressiin domainin viiniblogi.wordpress.com. Hetki perustamisen jälkeen huomasin, että samanniminen blogi oli jo olemassa! ”Piru vie, joku oli minua nopeampi”, ajattelin ja päätin nimetä blogini Viinipiruksi. Myöhemmin käytin turhaksi käynyttä domainia pahamaineisen Litkupirun lyhytkestoisessa, mutta kammottavassa cameo-roolissa.

Tuo ”kaikkien suomalaisten viiniblogien äiti” oli Viiniblogi niminen viinisaitti. Blogi on itseasiassa ollut jo vuosia varsin eloton, mutta tilanteeseen näyttää tulleen juuri muutos. Sivuston uusi nimi on Viinitty, mikä lienee Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen kielikellojen mielestä etymologinen johdannaisrikos, mutta osuva nimi blogille, joka kuvaa kangastuksen lailla kyllääntyneisyyttä tavoittelevan nautiskelijan suhdetta viinilliseen harrastukseensa.

Käykää tsekkaamassa sivusto ja lisätkää bookmarkkeihinne.

ps. Historiallisesta takaiskusta huolimatta sain myöhemmin toteuttaa tarvettani nimitellä asioita tylpästi, latteasti ja kaurismäkeläisesti. Tarkoitan ViiniTV:ä, (jonka nimen viineistä mitään ymmärtämätön Sirén epäonnekseni keksi, mutta joka oli nimeämisehdotuksena sellainen, johon  minun oli helppo suostua). Notta koivuhalko on koivuhalko ja pullo viiniä pullo viiniä.