Kulautettu: pussiviini Le Cop (17,50€)

Kun pyörälähetti kiikutti ovelleni alumiinipussiin pakatun puolentoistalitran punaviinin, jonka kyljessä komeili isolla sekä teksti Bio dynamic että Ideal for picnic, valmistauduin kesäisen puistoherkuttelun sijasta saamaan niskaani ämpärillisen kylmää vettä. Tilannetta ei helpottanut se, että viinin maahantuojana toimii eräs alan paisuneimmista toimijoista, Pernod-Ricard, jonka liittäminen Biodynaamisuuteen kalskahtaa samalta kuin ruotsalaisen käsityöperinteen liittäminen Ikeaan.

En kuitenkaan olisi kummoinen viinikirjoittaja, jos en pyrkisi törmäyttämään ennakkoluulojani todellisuuden kanssa kun mahdollisuus tarjoutuu. Ihminen on nimittäin siinä määrin surkea otus, että unohtaa rajallisuutensa, jos ei kolistele päätänsä kaltereita vasten säännöllisesti. Jokainen viini ansaitsee oikeudenmukaisen retuutuksen Pirun pihdeissä, sillä jos dogmit määrittelevät mielipiteen viinistä jo ennen kuin sitä on maistettu, puuhun on kavuttu takapuoli edellä. Tätäkin on liikkeellä, uskokaa pois.

Cazes Le Cop tulee Etelä-Ranskan Roussillonista, maan suurimmalta biodynaamiselta tilalta, joka on tätä nykyä osa Advini-korporaatiota. Keitos koostuu Syrahista, Merlotista, Black grenachesta, Cabernet sauvignonista ja Carignanista.

Viinin tuoksussa on napakkaa punaherukkaa, kypsää karpaloa, aavistus nokisuutta, ripaus valkopippuria, lyijykynää ja taustalla jotain vegetaalista. Mukiinmenevä, joskin geneerinen tuoksu, joka muistuttaa Bordeauxin alueen edukkaimmista viineistä.

Maku on keskitäyteläinen, raikas, hapokas, linjakas ja loppua kohden rustiikkisen tanniininen. Rypäleitä ei ole vedetty ylikypsiksi: hillomaisuuden sijasta viini etenee suussa rakenne edellä. Mikä mukavinta, viini ei yritä olla mitään muuta kuin sen, mitä on: maukas pöytäviini. Ennen kaikkea se on raikas.

Tällaisia viinejä on tarjolla tätä nykyä kohtuuttoman niukalti, koska suurin osa halpisviineistä yrittää olla hedelmäisen täyteläisiä ja suklaisen tammisia, mikä johtaa Pirun kirjoissa yhdeksän kertaa kymmenessä ojasta allikkoon. Le Cop ei sorru tähän sudenkuoppaan.

Ennakkoluulot kannattaa siis nakata roskiin, pussiviini Le Cop täyttää arkisen ruokaviinin paikan hienosti. Sen etuna on ekologisen ja kevyesti kulkevan pakkauksen lisäksi suht onnistunut hinnoittelu. Tämän lisäksi viini säilyy avattuna hyvin: puolentoista litran pussi pysyy iskussa kuusi viikkoa korkkauspäivästä. Ei lainkaan huono suoritus viiniltä, jota epäilin hetken verran paraatiesimerkiksi viinimaailman mädännäisyydestä! Tätä voi ostaa toistekin.

Natural vinoa Chilestä

Piru pistäytyi maistelemassa todennäköisesti maan rouheinta natural vino -kattausta Funky Wine Importsin Jarnon järkkäämässä eventissä. Blogosfääriä seuranneet ovat kuluneina parina vuotena huomanneet, että keskustelu ja ajoittain kinastelu luonnonmukaisista viineistä on on ollut näkyvästi framilla ja skene on selvästi nousujohteessa. Myös natural wine -tuottajien määrä on kasvanut, vaikka suuresta volyymista on turha puhua. Näin olkoon jatkossakin; massamarkkinoiden jutuksi käsityöllä ja pieteetillä valmistetuista viineistä ei ole, eikä tarvitsekaan olla.

Mistä natural viineissä sitten on kyse? Valmistus- ja ajattelutavasta, joka asettuu modernin teknologisoituneen viinin vastapooliksi, missä avainsanoja ovat tasalaatuisuus ja kuluttajalähtöisyys. Natural viinissä viinintekijä toimii tuotantoa kontrolloivan insinöörin sijasta enemmänkin viinin syntymää avittavana kätilönä. Luonto hoitaa suuren osan valinnoista. Jos säät ovat armottomia, se maistuu pullossa ilman maskeerausta. Autenttisuus ja alkuperäisyys ovat siten tärkeämpiä arvoja kuin tasainen laatu. Pullotteiden vuosikertaerot ovat suuria, mikä ei ole omiaan vähentämään viinifriikkien kiimaa. Tarjolla olevat maut ovat poikkeuksellisen kiehtovia, toisinaan jopa shokeeraavia.

Alla tasting note chileläisestä natural viinistä. Kyllä vain, skene on levinnyt Chileen asti. Piru on mielissään, sillä mitä enemmän viinimaailmaan saadaan monipuolisuutta ja vaihtelua, sitä paremmassa jamassa löytöretkeilyä harrastava kuluttaja on, ja sitä vähemmän teolliset tuottajat voivat pistää ’ympäristön ja ilmaston saneleman pakon’ piikkiin suosimiansa valmistusmetodeja.

Clos Ouvert, Huasa 2008

Viini on valmistettu paikallisesta País-lajikkeesta (josta ei väitteiden mukaan pitäisi saada laatuviiniä) Chilen Maule-laaksossa, ilman alueelle tyypillistä keinokastelua. Lopputuloksena on hailakan värinen ja aavistuksen samea punaviini, joka on valmistettu carbonic maseration tekniikalla, joka on tuttu Ranskan Beaujolaisista.

Tuoksu on runsas, mutta samaan aikaan raikas. Tuoretta vadelmaa salmiakkiin taittavalla viballa, höystettynä marsipaania muistuttavalla aromilla, joka lienee peräisin ranskalaisista tynnyreistä. Mene ja tiedä. Jännittävä viini, joka on samaan aikaan älyttömän hillitty ja antavan runsas.

Keskitäyteläinen maku seuraa tuoksua. Se on kulauteltavan hapokas vailla havaittavia tanniineja. Lievä jäännössokeri maistuu, mutta se ei tee paketista piiruakaan vähemmän raikasta. Punaiset marjat pyörivät kielellä vielä pitkään kulautuksen jälkeen. Parhaimmillaan aavistuksen viileänä. Ja aivot narikassa, jos Funkyn Jarnon kehoitusta on uskominen. Pahoittelut siis reduktionistiselta haiskahtavasta tasting notesta, mutta jollain tätä tykitystä on yritettävä jäsentää.

Natural wine @ Uusi Musta

Tsekatkaa linkin takaa löytyvä postaus viinifriikkejä kutkuttavasta aiheesta nimeltä luonnolliset viinit. Natural winea oli tarjolla eilen Helsingissä Funkyn maistatuksessa, jossa pistäydyin itsekin. En valitettavasti ehdi juuri nyt purkamaan juttua auki postauksen vaatimalla tavalla, mutta toivon mukaan myöhemmin! Joka tapauksessa, onneksi on olemassa Uusi Musta ja Uuden Mustan Katja, joka rönsyilee onnistuneesti viinien puolelle jutussa, johon pääset käsiksi klikkaamalla alapuolen kuvaketta!

ViiniTV goes Tampere

ViiniTV ja Ravintola C iskevät viisaat päänsä yhteen ja järjestävät syksyn herkullisimmat rapukekkerit 12.8. kello 18. Rapuriehassa nautiskelu on tehty niin helpoksi, ettet tarvitse edes rapuveistä; sveankielisistä käyttöohjeista tai syvällisestä viiniviisaudesta puhumattakaan. Sen sijaan maistelemme useamman ruokalajin rapumenun, jonka paritamme kuuden eri viinin kanssa.

Rapumenu sisältää

Viiden rapuruokalajin illalliskokonaisuuden

Kuusi lasillista ViiniTV:n ja C:n valitsemia viinejä

Hinta: 59 euroa

Aika: 12.8. kello 18
Paikka: Ravintola C, Tampere

Mitä on luvassa? Rapurieha on freesattu versio perinteisistä rapujuhlista. Hassuista hatuista, snapsilauluista ja tillin tuoksuisista näpeistä ei siis ole pelkoa, tuoreista ja yllätyksellisistä makunautinnoista niidenkin edestä! Kokeilemme illan aikana perinteisiä makuyhdistelmiä rinnakkain uskaliaampien viiniparitusten kanssa, joten tervetuloa laajentamaan makuhorisonttejasi rennossa tunnelmassa.

Varaa paikkasi ravintola C:stä tai soittamalla numeroon 010 6179 760.

Kulautettu: Triade Bianco della Campania 9,99€

Italian Campaniasta tulee tätä nykyä rutkasti mielenkiintoisia valkkareita. Tällä kertaa ruuvipenkissä on tuliperäiseltä maalta ponnistava Triade, joka koostuu paikallisista rypäleylpeyksistä: Fianosta, Grecosta ja Falanghinasta, joista tehtyjä viinejä Ikuisen kaupungin keisarit perimätiedon mukaan kulauttelivat ennen kuin Vesuvius teki tienoille temput. Hiivasakan kanssa kypstytetty valkkari tuo kaivattua lisäpotkua monopolin valikoimaan.

Triaden tuoksussa on greippiä, päärynää, yrttisyyttä, hentoa tammisuutta ja mineraalisuutta. Maku on suuntäyttävä, mutta napakka ilman tammista tukkoisuutta. Hapokkuutta on tarjolla täyslaidallinen, mutta se ei ole laadultaan terävää, vaan jäntevää ja integroitunutta. Kyseessä on antava ja raikas valkoviini, joka kannattaa juoda muutama aste lämpimämpänä, kuin viinikaanonin sumputtama intuitio olettaisi. Mainio ostos tähän hintaan.