Siirry sisältöön

Arkisto kohteelle

Sikamainen tapaus

Kuinka kokonainen paleta de Ibérico de bellota syödään yhdeltä istumalta?

Tarvitaan terävä veitsi, tuplamagnum chiantia, neljä nälkäistä herraa ja 18 tuntia. Ennen koitosta ajattelin, että eeppinen sikarupeama saattaisi aiheuttaa överikokemuksen. Mitä vielä! Vesi herahtaa yhä kielelle tammenterhoilla kasvanutta possuherkkua ajatellessa.

Tilasin jalan Kinkkuloversilta. Hieno palvelu (hullunkurisesta nimestä huolimatta): toimitus kesti viikon, kuljetus oli ilmainen ja kaupan päälle tuli veitsi ja teline. Kaiken kukkuraksi kilohinta jäi kolmen kympin tuntumaan.



Alkon vastine

Kirjoitin edellisen postaukseni Alkon liikkeissä olevista promoständeistä. Alla Alkon asiakaspalvelun vastaus lähettämiini kysymyksiin:

– Kuka Alkossa valitsee mitä tuotteita mainostetaan?
Alko ei mainosta yksittäisiä tuotteita. Kaikki uutuustuotteet esitellään  Uudet tuotteet -esitteessä, kun ne tulevat valikoimaan. Myymälöissä ei ole yksittäisten tuotteiden tuotemainontaa.

– Onko joka Alkossa mainostettavana samat tuotteet samaan aikaan?
Tuotteita ei ole mainostettavina. Myymälän esillepanoissa on myymälätiimin valitsemia ajankohtaisia tuotteita. Jokainen myymälä rakentaa esillepanonsa itse ja valitsee siihen tuotteet. Jokainen myymälä laatii esillepanoistaan suunnitelman, ja myymälän tulee varmistua suunnitelmaa tehdessään, että tasapuolisuus on otettu huomioon.

– Miten mainostettavat tuotteet valitaan?
Mainostettavia tuotteita ei ole. Myymälät valitsevat itse tuotteet esillepanoihinsa, keskitetysti tuotetaan esim. kausiin tai teemoihin liittyvää viestintämateriaalia.  Esillepanoihin tuotteet valitaan asiakaslähtöisesti ja ajankohtaiset sesongit ja kaudet huomioiden, tasapuolisuusperiaatteita noudattaen.

– Maksaako maahantuoja kynnysrahaa vastineeksi myynninedistämisestä vai onko kyseessä ilmainen lounas?
Alko ei tee myynninedistämistyötä minkään tuotteen tai maahantuojan eteen.

Mikäli oikein ymmärrän, myymälät nostavat esille itsenäisesti, mutta ohjeistuksen mukaisesti, sesonkeihin sopivia tuotteita, joiden menekkiä edistetään myymäläkohtaisesti, vaikka ylläolevissa vastauksissa toisin esitetäänkin. Pidän selvänä, että esillenostettujen tuotteiden menekkiä edistetään myymälätasolla suhteessa niihin tuotteisiin, joita ei nosteta esille. Myymälätasolle siirretty päätäntävalta ei muuta asiaa, koska päätökset tehdään edelleen Alkon sisällä.

Kuluttajan kannalta ongelmaa ei juurikaan ole. Sen sijaan olen huomaavinani esillepano-käsitteen promotionaalisen ulottuvuuden hukkaavassa käyttötavassa orwellilaista newspeakia ja stuart hallilaista artikulaatiota. Alko ei nimittäin saisi virallisesti edistää minkään tuotteen myyntiä, mutta todisteet puhuvat toisin. Ei liene sattuma, että suosittelu, suosio ja suosiminen ovet peräisin etymologisesti samasta juuresta.

Alko, mainostaminen, läpinäkyvyys

Kuva Helsingin keskustan Stockmannin liikkeestä

Alko suosittelee kuluttajille liikkeissään tuotteita, jotka vaihtuvat sesonkien mukaan. Niiden myynti kasvaa verrattuna saman kategorian tuotteisiin, joita ei mainosteta. Monopoliyrityksenä Alkon tulisi suhtautua maahantuojiin ja heidän edustamiinsa tuotteisiin puolueettomasti, jotta peli olisi reilua ja avointa. Siispä: kuka Alkossa valitsee mitä viinejä mainostetaan? Onko joka Alkossa mainostettavana samat viinit samaan aikaan? Miten mainostettavat viinit valitaan? Maksaako maahantuoja kynnysrahaa vastineeksi myynninedistämisestä vai onko kyseessä ilmainen lounas?

Kuten huomaatte, nämä ovat kysymyksiä, joihin minulla ei ole vastauksia. Kysytään suoraan Alkolta.

Copas y Tapas palaa katukuvaan

Vielä pieni huhu, joka vahvistunee vedenpitäväksi varsin pian: edelliseltä liikepaikaltaan karkoitettu tapasbaari Copas y Tapas on löytänyt uuden toimitilan ja avaa näillä näkymin lokakuun alkupuolella uuden kuppilan Fabianinkadulla, yliopiston päärakennuksen hollille.

Viinipiru toivottaa baarille onnea ja menestystä, mutta huomauttaa samalla, että valittu sijainti jää poikkikadun verran Helsingin korskeimman, herraskaisimman, hillityimmän ja vaatimattomimman kaupunginosan ulkopuolelle. Fabiani nimittäin lipsahtaa Kluuvin puolelle, siinä missä viereinen Unioninkatu kuuluisi yhä Kruununhakaan ja sen empiiriseen loistoon. Muttei Fabianikaan huono ole, päinvastoin.

Testaa viininlipittelygeenisi

Mietitkö miksi sinä pidät kaalikääryleistä ja vihreästä parsasta hollandaisekastikkeella kun taas puolisosi mielestä parsaviikot on paholaisen keksintö? Kysymys ei ole välttämättä puolisosi maun harjaantumattomuudesta vaan siitä, että makuaistinne on erilainen.”

Näin aloittaa Genecodebook Oy, joka markkinoi viininlipittelijöille suunnattua maistamiskykygeenitestiä. Kyllä vain, vuonna 2011 elämme scifi-elokuvassa; johan sitä on Bladerunnerin teatterijulkaisusta lähtien odoteltukin. Testi kustantaa karvan vaille sata euroa ja sisältää näytteiden analyysin Genecodebook Oy:n ISO 9001-sertifioidussa diagnostiikkalaboratoriossa.

”Bitterguide-testissä tutkitaan geeniä, joka liittyy kykyyn maistaa karvaalta maistuvaa PROP-kemikaalia. Eurooppalaisista noin 30 % ei pysty maistamaan tätä kemikaalia ollenkaan. Noin 20 % ihmisistä on sen sijaan niin kutsuttuja supermaistajia, jotka pitävät PROP-kemikaalia erityisen pahanmakuisena. Loput maistavat PROPin karvaana, mutta eivät erityisen vastenmielisenä. ”

Tieto tulosten valmistumiesta pullahtavaa, kuinka muutenkaan, digitaalisessa muodossa lootaasi, minkä jälkeen voit tarkistaa tulokset nettisivuilta. Tekemällä testin kumppanisi kanssa, voit vihdoinkin panna pisteen väittelylle siitä, kummalla on huono maku (-aisti).

”Bitterguide-testi analysoi TAS2R38-geenin, jonka koodittama makureseptori liittyy PROP-kemikaalin maistamiseen. TAS2R38-geenistä tunnetaan kolme geneettistä muotoa, jotka vaikuttavat PROPin maistamiseen.
Jos henkilöllä on geenin kohdassa 886 molemmissa kromosomeissa T-emäs (T/T-genotyyppi), hän ei hyvin suurella todennäköisyydellä maista PROPia. Jo yksikin C-emäs tekee ihmisestä PROP-maistajan. Jos molemmissa kromosomeissa on C-emäs (C/C-geenimuoto), henkilö on supermaistaja.”

Kaikkea sitä!

Ravintolapäivä tulee taas! / kuumailmapalloeditio

Ravintolapäivä, tapahtuma, jona kuka tahansa voi ryhtyä ravintoloitsijaksi, on jälleen kulman takana. Ruohonjuuritason piraattipläjäyksenä startannut eventti järjestettiin ensimmäisen kerran toukokuussa, jolloin Viinipiru kaatoi Kungfu Girlia ja Discobitchia Ravintola ViiniTV:n illallistajille (kuvia MTV3:ssa ja Facebookissa). Tapahtuma saa jatkoa elokuun 21. päivä entistä suurempana ja komeampana; viimeisimmän tiedon mukaan listalta löytyy jo yli 120 ravintolaa, jotka levittäytyvät kauniisti myös Helsingin ulkopuolelle. Samalla konseptia viedään ulkomaille.

Viinin vinkkelistä mielenkiintoisin viritys löytynee tällä kertaa Tampereelta, jossa viinisiepolle on tyrkyllä tilaisuus lentää kuumailmapallolla kuin Jules Vernen Phileas Fogg konsanaan, samppanjaa siemaillen ja pikkupurtavaa pupeltaen auringon hakiessa horisonttia herraskaisin ottein.

Tempauksen järjestää Winenergy niminen tuore lafka, jonka takana huseeraa pari tuttua viinihullua. Lentely kustantaa 200 euroa ja sisältää kuohuvat. Muistan maksaneeni kuumailmapalloilusta saman summan liki kymmenen vuotta sitten. Tuo lento sisälsi muovikupillisen kuplivaa, joka ei ollut samppanjaa nähnytkään. Tällä kertaa ongelma on enemmäkin runsaudenpula, kuten alla oleva lista tarjolla olevista juomista osoittaa. Suosittelen osallistujia kokeilemaan, kuinka kännissä kuumailmapallolla voi laskeutua ilman että vakuutusyhtiön tarkastajien kiroilu kuuluu tapahtumapaikalle asti.

Pommery Earth
Pommery Summertime
Gosset Grande Reserve
Gosset Grand Rose
Gosset Grand Millesime 2000
Ayala Brut Majeur
Ayala Zéro Dosage
Ayala Cuvée Perle d’Ayala

Vaikka maltillisen kokoiseen kapistukseen ei tiettävästi mahdu kerralla rykmentillistä viinisieppoja, tuoreen tiedon mukaan halukkaita mahtuu vielä kyytiin. Tsekatkaa yksityiskohdat ja yhteystiedot suoraan sylttytehtaalta. Jos päädyt siemailemaan, postaa kommenttikenttään linkki kuviin!