Ridgeviewn kuohuvia Englannista

Englannissa maineikasta kuoharia valmistava Ridgeview pistäytyi reilu kuukausi sitten Helsingissä omistajaperheeseen kuuluvan Tamara Robertsin johdolla. Piru kävi vetämässä Brittien suurlähetystössä illallisen, joka alkoi ja päättyi kuohuvaan, kuinkas muutenkaan.

Etelä-Englanti on tätä nykyä varsin suotuinen paikka valmistaa kuohuviiniä, sekä vallitsevan sään että maaperän puolesta. Satakunta kilometria Champagnea pohjoisemmassa sijaitseva saarivaltion kaakkoiskulma lienee ilmaston muutoksen kiistattomia voittajia, jos viinin vinkkelistä arvioidaan.

Ridgeviewn pystyy takomaan Champagnen rypälelajikkeista klassisella metodilla viinejä, jotka ovat voittaneet ranskalaisten samppanjaputelit sokkomaistiaisissa, jossa maistajina ovat olleet ranskalaiset. En ihmettele. Etenkin Knightsbridge 2006 oli sellainen makuelämys, että suosittelen testaamaan, jos mahdollisuus tarjoutuu. Pulloja ei ole enää juurikaan liikeenteessä, mutta kukaties tuoreemmista vuosikerroista löytyy saman sarjan iskijöitä. Jos tilaisuus tarjoutuu, maistelen kernaasti myös ne.

Alkossakin takavuosina ollut rosé sen sijaan oli listani peränpitäjä marjaisine, aavistuksen juuresmaisine makuineen. Jos jotain pitää todeta yleisluonteisesti, tila voisi mielestäni nykäistä piirun pois dosagesta, valmistusvaiheen lopuksi lisättävästä sokeripläjäyksestä, jotta viinien suutuntuman leveys kaventuisi ja hermoon iskevä hapokkuus pääsisi oikeuksiinsa.

Kaikki tyynni, Ridgeviewn viinit ovat kovia luita ja antavat myrskyvaroituksen siitä, minkälaista viiniä Englanti pystyy tuottamaan: tila aloitti toimintansa vuonna 1994, mutta kamppailee jo nyt jokusen vuosisadan kauemmin treenanneita samppanjatiloja vastaan kummallisen tasaväkisenä.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.